- life is life, dreams are dreams, and i'm floating somewhere in between -

tiistai 24. tammikuuta 2017

Minusta: Suhtautuminen päihteisiin

Kerroin syksyllä aloittavani uuden postaussarjan MINUSTA, jossa kerron itsestäni asioita, joita ei ole tullut välttämättä muuten kerrottua täällä blogin puolella. Tai on tullut ehkä mainittua, mutta nyt aion pureutua niihin vielä paremmin. Kerron vähän omista näkökannoistani ja näin tekin pääsette vähän syvemmälle mun ajatusmaailmaan ja opitte vielä paremmin tuntemaan kuka oon. Päätin aloittaa tän sarjan kertomalla mun suhtautumisesta päihteiden käyttöön.

 photo pihteet 1_zpsq2jfbls7.png
Niin kuin jo moni blogin lukija varmaan tietääkin, niin käytän alkoholia todella harvoin. En koe alkoholia mitenkään tarpeelliseksi osaksi illanviettoani ja harvemmin missään juhlissakaan otan mitään. Yleensä, jos otan, niin mulle tulee kauhee väsy tai huono olo nopeesti. Mitkään alkoholijuomat ei oo mun mielestä kovinkaan hyviä ja esimerkiksi viinejä en voi sietää yhtään. Mehudrinkit on eniten mun juttu, jos sille päälle satun. Mutta niin kuin sanottu, sitä sattuu aika harvoin.

Mulla oli pitkä lapsuus eikä mulla kovin nopeasti edes tullut halua maistaa alkoholia. Ensimmäisen kerran taisin juoda 16-vuotiaana. Tottakai kokeilun halu tuli sekä tarve kuulua porukkaan. Mulla on kuitenkin aina ollut sellainen kaveriporukka, ettei juominen ole ollut elinehto meidän illanvietoille. Lukiossa kun täytin 18 niin tuli joitakin kertoja käytyä baarissa, mutta aika nopeasti kyllästyin siihen hommaan. Nykyään mulla ei edes ole mitään hajua Tampereen baareista ja sen verran mitä oon juuri 18 vuotta täyttäneen pikkusiskon kanssa puhunut, niin eipä siellä taida montaa sellaista baaria olla edes enää olemassa missä olen käynyt. Raumalla olen käynyt yhdessä yökerhossa. Parissa baarissa on tullut käytyä keikkaa ja meidän yliopiston speksiä katsomassa, mutta aika minimiin on jäänyt.

Kertaakaan en ole alkoholista oksentanut enkä muistia menettänyt. En oo koskaan edes kokenut krapulaa tai ainakaan niin "kuolettavana" kuin siitä yleisesti puhutaan. Oon tietysti ollut juhlaillan jälkeen väsynyt ja tehnyt mieli vaan maata ja syödä roskaruokaa, mutta sitä nyt tapahtuu muutenkin elämässä kuin vain juomisen jälkeisenä päivänä. Koskaan en muista poteneeni huonoa oloa seuraavana päivänä tai kärsinyt esimerkiksi päänsärystä. Mut niin, en mä mikään absolutisti ole ja joissain opiskelijatapahtumissa tulee joskus otettuakin, mutta kyllä joku "tipaton tammikuu" on ihan vitsi mulle.

Vaikka itse juon harvemmin, niin ei muiden juominen ole mulle ongelma. Toki joskus mua saattaa ottaa päähän ihmiset, jotka ei tunnista omia rajojaan ja vetää niin yli, ettei kellään muulla oo enää hauskaa. Musta on siis ihan ok, jos joku haluaa juoda, mutta mua hämmästyttää esimerkiksi se kuinka joidenkin meidän koulun opiskelijoiden mielestä on ihan jees juhlia pilkkuun asti ja mennä seuraavana päivänä kahdeksaksi joko harjoitteluun tai tekemään opettajan sijaisuutta koululle. Eli sanoisinko, että juominen on ok, jos sen tekee kohtuudella ja niin ettei siitä ole haittaa muille. Itseasiassa viihdyn kyllä humalaisten ihmisten seurassa yllättävän hyvin, riippuen tosiaan heidän käyttäytymisestään.

 photo pihteet 2_zpsoyiepkkz.png
Mitä tulee muihin päihteisiin, niin tupakointia en voi sietää. Ja vielä vähemmän nuuskaamista. Ite en oo koskaan edes maistanut tupakkaa (enkä kyllä nuuskaakaan) ja näin jälkikäteen se on musta ihan tosi hyvä juttu. Jossain määrin ymmärrän tupakoinnin juomisen yhteydessä ja sellasena satunnaisena hauskan pitona, mutta varsinkaan säännöllisesti tupakoivia en voi ymmärtää. Mikä siinä on niin hyvää, että siihen kannattaa laittaa rahansa ja terveytensä? Mulle se ei vaan käy järkeen. Ja jos sitä tupakkaa on pakko vetää, niin voisiko sitä vetää mieluiten jossain muualla kuin ihmisjoukon seassa. Eniten inhottaa, jos joutuu itse hengittelemään sitä tupakansavua. Nuuskaaminen on vähintäänkin yhtä typerää ja myös tosi ällöttävää. En tiedä pystyisinkö ikinä seurustelemaan kenenkään tupakoivan tai nuuskaavan kanssa ja onneksi Viljami onkin samoilla linjoilla mun kanssa siinä, mitä tulee päihteisiin. Tai itseasiassa Viljami on vielä ehdottomampi eikä kestä esimerkiksi tupakansavua yhtään. Viljami myös juo vielä vähemmän kuin minä eli todella harvoin.

Tällaisia ajatuksia mulla on päihteistä ja niiden käytöstä. Huumeista en nyt lähde edes kirjoittamaan mitään, sillä se nyt on ihan selvä, etten niiden käytöstä ajattele millään tavalla positiivisesti. Löytyykö täältä muita, jonka viikonloppuihin ei kuulu viinipullon korkkaaminen tai bilettäminen aamuun asti? Onko muita, jotka liputtavat uusien tupakkalakien puolesta, että saataisiin tuo inhottava tapa loppumaan yhä useammalta suomalaiselta? Mitä ylipäätään mieltä tällaisen tyyppisestä postauksesta?

Kuvat lainattu Weheartit:ista.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

I ♥ kotimainen design

Kun tein postauksen uudesta kalenterista, mainitsin kuinka mieluusti tukisin enemmän kotimaisia yrityksiä. Siitä postauksesta mulle tuli ajatus, että voisin esitellä muutaman kivan kotimaisen yrityksen - PolkkaJamin lisäksi - joiden tuotteista pidän erityisesti. Täytyy tässä mainita, että kyllä suomalainen design on hienoa ja hivelee ainakin mun silmää. Sen jo Suomen ehkä tunnetuin design-tuotemerkki Marimekkokin todistaa. Marimekkoa en ole tähän edes listannut, sillä kaikki varmasti tietää, kuinka ihania tuotteita yhtiö tarjoaa. Lähes minkään näiden alla olevien yritysten tuotteita en vielä omista, mutta haluaisin painottaa sanaa vielä. Sitten kun rahatilanne vähän paremmin sallii, niin varmasti haluan tukea näitä yrityksiä! Mutta nyt itse asiaan - tässä muutama tutustumisen arvoinen yritys:

 photo DSGkotimo_zpsrho3qe4r.png Kotimo Design. Kotimolla on tosi ihania sisustus- ja keittiötavaroita, joissa näkyy kotimaisuus ja ovat suurimmaksi osaksi klassisen mustavalkoisia väritykseltään. Eniten muhun on iskenyt tuo Metsässä-tuotesarja sekä nuo erilaiset hauskat tekstit niin astioissa kuin kynttilöissäkin.

 photo DSGyozen_zpser0x5gwr.png Yo zen. Tosi upeita muovisia ja puisia koruja. Muhun iskee enemmän puiset ja varsinkin nuo toteemikorut miellyttää mun silmää. Tykkään tosi paljon noista graafisista kuvioista.

 photo DSGateljee_zpsqgb2waya.png Ateljee Keltainen Talo. Tähän yritykseen tutustuin käsityömessuilla. Tosi ihania kortteja! Itse ostin silloin messuilta kaksi korttia Tampereen ja Rauman sanastolla varustettuna (kuva täällä) ja samanlaisia on myös muista kaupungeista. Näitä hauskoja kaupunkiprinttejä löytyy heiltä myös esimerkiksi keittiöpyyhkeinä. 

 photo DSGpilke_zpsolsm2hnu.png Pilke. Kauniita puisia korvakoruja graafisin kuvioin sekä myös simppelimpiä nappikorviksia. Upeita, eikö!


 photo DSGpaper_zpskkayppbc.png Papershop. Papershop on mulle tuttu viime vuoden Habitare-messuilta. Nimensä mukaisesti myy erilaisia paperituotteita ja aivan ihania sellaisia! Hempeitä kukkakuoseja ja suloisia piirroskuvia. Löytyy kortteja, kalentereita, vihkoja, paketointitarvikkeita ja vaikka mitä.

 photo DSGmiiko_zps0v71rxn4.png Miiko. Miiko on myös tuttu Habitare-messuilta. Näissä tuotteissa näkyy kaunis Suomen luonto ja eläimistö. Oon kaikkeen luontoaiheiseen ihan lääpällään, joten siksi nämä iskee. Miikolta löytyy myös kauniita paperituotteita, kuten julisteita ja kalentereita!

 photo DSGmuurla_zps1h3szy1f.png Muurla. Muurla on nimenä ollut tuttu jo kauan, mutta vasta viime aikoina olen tutustunut heidän tuotteisiinsa paremmin. Tosi kauniita juttuja kotiin, eivätkä tuotteet ole kovin pahan hintaisia. Itse mieluusti kotiuttaisin tuon pyöreän tarjottimen... Kannattaa tutustua!

 photo DSGlastu_zpslzvaye5s.png Lastu. Rakastan puuta materiaalina tosi paljon ja siksi myös nämä Lastun puhelinkuoret iskee aika kovaa. Omien sanojensa mukaan kuorien pitäisi olla myös todella kestäviä ja laadukkaita. Mieluusti suojaisin uuden puhelimeni noin kauniilla kuorilla!

 photo DSGpoola_zps2yzh3asg.png Poola Kataryna. Yhdellä kaverillani on jo parit näitä Poolan korvakoruja ja ihaillen olen katsellut niitä! Varsinkin nuo hapsukorvikset mieluusti ottaisin omiin korviini. Poolalta löytyy myös esimerkiksi vaatteita ja suurin osa tuotteista on todella värikkäitä. Itse olen sen verran väritön ihminen, että omaa silmää miellyttää useammin nuo hillitymmän väriset versiot. Pitäisi ehkä opetella käyttämään enemmän värejä!

Oliko näistä kaikki teille tuttuja vai löytyikö uusia tuttavuuksia? Onko teillä kenties joitain näiden yritysten tuotteita itsellänne ja mitä olette tykänneet? Iskeekö ylipäätään kotimainen design? 

Kuvat lainattu yritysten nettisivuilta.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Respekt för livets små glädjeämnen

 photo DSC_0056_zpszhyaqzpx.jpg  photo DSC_0076_zpsqv032jku.jpg  photo DSC_0059_zpsngicoo0g.jpg
Viikonloppu meni tosi kivoissa merkeissä. Lauantaina kävin auttelemassa Iskää yhden tietokonehomman kanssa ja lähdettiin sen jälkeen käymään pikku päiväajelulla Iskän uudella autolla. Siinä tuli juteltua kaikennäköstä ja en tiä miten noin pienestä jutusta tuli niin hyvälle mielelle. Iskääkin tulee nähtyä ihan liian harvoin ja on jotenkin ihana nähdä, kuinka se joka kerta tulee niin hyvälle tuulelle, kun käyn sitä katsomassa. Tähän lisänä vielä aurinkoinen päivä ja hentoinen lumisade, niin kyllä elämä hymyili. 

Iskältä käppäilin takaisin Äiten luokse samalla lumihiutaleita kielellä metsästäen (en muuten muista koska oisin viimeks tota tehnyt, mut oli aika hauskaa!) ja rupesin laittamaan itseäni kuntoon kaupunkiin lähtöä varten. Mentiin Äitin, Jannan, Mummun ja Kummitädin kanssa syömään Manhattaniin eikä jouduttu pettymään. Siellä on kyllä hinta-laatusuhde kohdillaan ja just nappivalinta, jos ei oo mitään hienostopaikkaa vailla. Muu porukka jatko siitä sitten teatteriin, johon mulla ei ollut lippua, koska luulin aiemmin, että ollaan viikonloppu Raumalla. Noh, ei se mitään. Pistin Viljamin siskolle viestiä, että saanko tulla iltaa viettämään siihen teatterin ajaksi ja passashan se. Oli tosi mukavaa vielä leikkiä Topiaksen kanssa ennen hänen nukkumaanmenoa sekä jutskailla Suskun ja Jounin kanssa niitä näitä. Oon tosi iloinen, että heidänkin kanssa voin hyvin viettää aikaa ilman, että Viljami on välttämättä aina paikalla. Tosi mukava lauantai siis kokonaisuudessaan. 

Sunnuntaina lähdettiin jo ajoissa ajelemaan takaisin Raumalle. Sekä sunnuntai että eilinen meni vähän koomaisissa merkeissä oikeastaan tekemättä mitään. Tänään oon sit vähän petrannut tekemällä koulutehtäviä ja lukemalla tenttiin (vaikka siihen on vielä kaksi viikkoa aikaa, ennenkuulumatonta!!). Niin ja oonhan aloittanut taas reippaamman elämän jumppaamisen merkeissä. Kylläpä tuntuukin mukavalta palata siihenkin rutiiniin näin kuukauden jälkeen vaikka aika kuollut ekan jumpan jälkeen (ja aikana) olinkin. 

Nyt teen jotain hyvää iltapalaa ja asetun telkkarin ääreen. Niin ja meillä alko tosiaan ruotsin opinnot, siksi otsikko :-) 

perjantai 13. tammikuuta 2017

13/1

 photo DSC_0084_zpsr3r5iwkk.jpg  photo DSC_0065_zpshrvolsto.jpg  photo page_zps9bqzryuc.jpg  photo DSC_0061_zps9gk0u8z3.jpg
 Viime aikoina oon...
  • Laiskotellut liikaa. Tää viikko piti olla se viikko, kun otan itteeni niskasta kiinni ja vietän päivät tehokkaasti koulutöitä tehden. Noh, olen mä jotain tehnyt, mutta en tiä voiko tätä nyt kovin tehokkaaksi kutsua. Tekstiilityön kurssitöitä innostuin tekemään, mutta kaikki kirjallinen työ tökkii. Kävin myös hakemassa ekat tenttikirjat, mutta saa nähdä milloin ne jaksan ekan kerran aukaista.
  • Nukkunut huonosti. Mulla on viime aikoina ollut tosi vaikee saada unta ja toissa iltanakin pyörin sängyssä varmaan puoltoista tuntia ennen kuin Nukkumatti löysi mun luo. Normaalisti nukahdan parhaillaan parissa minuutissa, joten tää tuntuu aika turhauttavalta. Heräilen myös kesken yön ja silloinkin saattaa kestää kauan ennen kuin nukahdan uudestaan. Oon kyllä huomannut, että stressaaminen heijastuu mun nukkumiseen enkä silloin nuku niin levollisesti kuin yleensä. Voi olla, että tekemättömillä koulutehtävillä on jotain osaa tähän...
  • Pähkäillyt mun taloudellista tilannetta. Säästöt alkaa olla aika pitkälti käytetty ja suht huolettoman rahan käytön ajat taitaa olla ohitse. Vaihtoehtoina tällä hetkellä on hakea töitä, ottaa nostamistani lainoista osa käyttöön tai kituuttaa kesätöihin asti pelkillä tuilla. Tällä hetkellä koitan karsia kaiken mahdollisen ylimääräisen rahanmenon, mutta aika mälsäähän tää on. 
  • Kokenut myös kivoja juttuja. Oon ottanut pehmeen laskun takaisin arkeen. Iloinnut, että viikottaisen ruotsin kurssin myötä nään useammin luokkakavereita, joita ei juurikaan tullut syksyllä nähtyä. Sopinut koulukaverin kanssa treffit ensi viikonlopulle, saa nähdä mitä kivaa keksitään! Hommannut lipun Pikku Laskiaiseen - en oo ollutkaan haalarit jalassa sitten vapun. Ja niin, oltiinhan me tänään brunssin merkeissä Viljamin siskon luona ja päästiin hengaamaan meiän lemppari vaippapöksyn kanssa.